Osattiin sitä ennenkin

Kaiken nähneet motocrosskuljettajat, etunenässä kahtena edellisvuotena 250-luokan maailmanmestaruuden voittanut Torsten Hallman, menivät hämmästyksestä sanattomiksi Ranskassa ajetun MM-osakilpailun startissa kesällä 1964. Hallman oli jo lämmittelemässä omaa konettaan lähtöviivalla, kun viereiseen ruutuun rullasi nuori suomalainen Husqvarna-kuski Pentti Kalteva. 

Ruotsalaistähdelle oli kerrottu, että Kalteva oli noussut kotimaassaan komeetan tavoin kansalliselle huipulle ja että hänessä oli kaikki ainekset kansainvälisen tason ajajaksi. Ei Hallman sitä hämmästellyt, että hän sai lähtöviivalla vierelleen Kaltevan. Hallman yllättyi kaikkien muiden tavoin siitä, millaisen reaktion Kalteva aiheutti eräässä lähtömerkkiä odottaneessa ranskalaiskuskissa. 

Kun ranskalainen tunnisti lähtöviivalle lipuvan Kaltevan, hän stumppasi oman pyöränsä sammuksiin ja kaatoi sen niille sijoilleen. Sen jälkeen hän käveli rivakoin askelin suomalaisen eteen ja junttasi tätä sanaakaan sanomatta nyrkillä naamaan. Kalteva kellahti selälleen. Se tosin johtui enemmän ällistyksestä kuin iskun voimasta. Mutta paikalliset santarmit olivat valppaina. He ottivat sekä Kaltevasta ja että ranskalaisesta nyrkkisankarista niskalenkin ja lähtivät juoksuttamaan näitä kohti kilpailun tuomariston taukotupaa.

Muut kuljettajat, joukossa Belgian nuori superlupaus Joel Robert, jäivät seisoskelemaan toimettomina starttiviivalle.  Kului minuutti, kului toinen. Kohta aikataulu oli jo vartin myöhässä. Tuomaristo ei viivytyksestä piitannut vaan istui sitkeästi kansliassaan ja puhutti Kaltevaa ja oikeaa suoraansa esitellyttä ranskalaiskuljettajaa.

Lopulta Hallman hermostui. Hän marssi tuomariston kopille ja karjaisi, että nyt saa tämä pelleily riittää. Tänne on tultu ajamaan motocrossia eikä mitään tyhjänpäiväistä kenttäoikeutta pitämään. Se tepsi. Hetken kuluttua ajajajoukko, mukaan luettuna Suomen Pentti Kalteva, istui taas pyöriensä päällä starttiviivalla ja valmistautui Ranskan MM-osakilpailun toiseen erään 

Joulukuussa -05 64 vuotta täyttänyt Pentti Kalteva on suomalaisen motocrosshistorian omituisimpia tähdenlentoja. Hän tuli lajin kansalliselle huipulle kuin puskasta, ja hän lopetti lupaavan kansainvälisen uransa ennen kuin se ehti kunnolla edes alkaa.

Kalteva on suurperheen poikia. Hänellä on kaksi veljeä ja seitsemän sisarta. Hän on syntynyt ja varttunut maatilalla Hyvinkäällä, ja hän on ollut urheilumiehiä koko ikänsä. Pienenä hänen lempilajejaan olivat hiihto ja mäkihyppy ja myöhempinä vuosina motocross.

Motocrossissa Kalteva nousi A-luokkaan 19-vuotiaana liehulettinä 1961 ja ajoi saman tien Suomen mestariksi. Se oli temppu, jollaista ei ollut täkäläisillä motocrossradoilla ennen nähty. Eivätkä tuollaiset suoritukset ole olleet järin yleisiä myöhemminkään. Sellainen koettiin seuraavan kerran vasta vuonna 1982, jolloin pikkuluokan mestariksi leivottiin ensimmäistä kauttaan A-luokassa ajanut Pekka Vehkonen.

Vuonna 1961 Kaltevalle järjestyi starttipaikka Ruskeasannalla ajettuun EM-osakilpailuun. Tuloksena oli mainio seitsemäs sija.

Seuraavan vuoden Ruskeasannan EM-kisassa, siis siinä, jonka Aarno Erola voitti, Kalteva olisi voinut sijoittua ties kuinka korkealle. Harmi vain, että hän tuli ohittaneeksi ratamerkin väärältä puolelta ja joutui hivenen kyseenalaisin perustein diskatuksi.

Toisen Suomen mestaruutensa Kalteva otti vuonna 1963. Samalta vuodelta on myös hänen paras kansainvälinen saavutuksensa. Hän ajoi Puolan MM-osakilpailussa kolmanneksi huolimatta siitä, että kisan aikana hänet liputettiin varaslähtönsä takia kertaalleen varikolle. 

Huhtikuussa 1964 Kalteva päätti verestää mäkihyppytaitojaan prätkän sarvissa. Puoli maakuntaa kohahti, kun motocrossässä leiskautti 250-kuutioisella Husqvarnallaan 17-metrisen loikan Hyvinkään Sveitsin hyppyrimäestä.

Noihin aikoihin Kalteva sai kiinnostavan tarjouksen moottoripyöräurheiluun erikoistuneelta lehtimieheltä Britanniasta.

– Se lehtimies otti yhteyttä ja sanoi, että minun kannattaisi muuttaa mekaanikkoni Matti Suokkaan kanssa Englantiin. Hän lupasi jeesata käytännön järjestelyissä. Mutta emme me uskaltaneet kielitaidottomina sellaiseen tilaisuuteen tarttua. Jälkeenpäin on tullut mieleen, että olisi ehkä kannattanut.

Kaltevalla on palkintokaapissaan kaksi henkilökohtaista SM-kultaa ja niiden vierellä kaksi SM-hopeaa. Lisäksi siellä on Hyvinkään Moottorikerhon nimissä ajettu kultamitali Suomen kaikkien aikojen ensimmäisestä kerhojoukkueiden välisestä mestaruuskisasta. Plakaatti on vuodelta 1964, ja siihen on kaiverrettu Kaltevan lisäksi Osmo Kiukkosen ja Jussi Norrenan nimet.

Kalteva lopetti uransa CZ:n satulassa syksyllä 1967. Päätös oli yllättävä joskin ymmärrettävä. Hän oli mennyt vastikään naimisiin, ja hänen oli nuorena perheenpäänä valittava, paneeko hän rajalliset varansa huusholliin vai motocrossiin. Kalteva uskoo, että suotuisemmissa olosuhteissa hän olisi saattanut edetä pitkällekin.

– Jos olisin päässyt joka vuosi uuteen kalustoon kiinni ja jos olisin voinut ajaa kaikki MM-sarjan osakilpailut, mahdollisuudet olisivat voineet olla vaikka kuinka hyvät. Minun vain olisi pitänyt lähteä maailmalle heti kun tulosta alkoi vähänkin syntyä.