Ennen vuotta 1973 motocrossia hallitsivat raskaat ja kömpelöt eurooppalaiset pyörät. Honda mullisti lajin esitellessään uraauurtavan CR250M Elsinoren vuonna 1973. CR250-mallista tuli välitön menestys, ja se vakiintui yhdeksi motocross-historian menestyksekkäimmistä kilpapyöristä. Sen tuotanto jatkui vuoteen 2007 asti, voittaen lukemattomia kilpailuja ja mestaruuksia. Hondan panostus kevyeen ja tehokkaaseen kaksitahtipyörään teki motocrossista nopeamman ja dynaamisemman.
Kun Honda CR250M Elsinore saapui markkinoille, se ei ainoastaan haastanut vakiintunutta järjestystä – se mursi sen. Se oli pyörä, joka tarjosi ennenkuulumatonta suorituskykyä, luotettavuutta ja laatua paketissa, joka oli suoraan laatikosta valmis voittoon.
Elsinoren 247,8-kuutioinen, ilmajäähdytteinen kaksitahtimoottori tuotti yleisesti hyväksytyn 29 hevosvoiman tehon, mikä selitti sen ylivoiman kilpailijoihin nähden. Todellinen innovaatio oli moottorin laaja ja käyttökelpoinen tehoalue, joka väänsi vahvasti jo alhaisilta kierroksilta. Tämä käyttäjäystävällisyys mahdollisti ajamisen isommalla vaihteella mutkissa, tehden siitä helpompaa ja nopeampaa.
Elsinoren menestyksen salaisuus oli sen kevyt ja ketterä teräsputkirunko. Jousitus (edessä 178 mm, takana 102 mm jousto) ja rumpujarrut olivat aikansa standardien mukaiset, vaikka ne olivatkin nykymittapuulla vaatimattomia. Pyörän mullistavin ominaisuus oli sen vain 96.6 kg kuivapaino, joka teki siitä huomattavasti kilpailijoitaan kevyemmän.
Honda Elsinoren massatuotannon tarkkuus ja laadunvalvonta erottivat sen eurooppalaisista kilpailijoista. Se sisälsi uraauurtavia materiaalivalintoja, kuten magnesiumiset sivukopat, laipattomat alumiinivanteet ja muotoonvaletut muovilokasuojat. Pyörän ulkonäön kruunasi satiinipintaiseksi harjattu alumiininen polttoainesäiliö. Nämä yksityiskohdat vähensivät painoa ja asettivat uuden standardin kestävyydelle, viimeistelylle ja helppokäyttöisyydelle.
Elsinore muutti motocrossin: se oli ensimmäinen pyörä, jolla amatööri saattoi heti kilpailla kansallisella tasolla ilman kalliita muutoksia. Gary Jones todisti tämän voittamalla vuoden 1973 AMA 250 -sarjan mestaruuden. Tämä siirsi motocrossin voimatasapainon Euroopasta Japaniin ja pakotti muut japanilaiset valmistajat nopeuttamaan omia ohjelmiaan, mikä johti 1970-luvun "japanilaiseen invaasioon" ja muovasi lajia vuosikymmeniksi
Jos vuoden 1973 Elsinore oli yksinkertaisuuden riemuvoitto, vuoden 2007 CR250R oli teknologisen monimutkaisuuden mestariteos. Se edusti 34 vuoden jatkuvan kehityksen lopputulosta, pyörää, joka oli pakattu täyteen huipputeknologiaa ja joka oli viimeinen laatuaan Hondan tuotantolinjalla.
Vuoden 2007 Honda CR 250:n 249-kuutioinen, nestejäähdytteinen yksisylinterinen moottori oli pitkäiskuinen (66.4 mm x 72.0 mm) ja optimoitu laajaan vääntöalueeseen. Siinä oli edistyksellistä teknologiaa, kuten elektroninen, 16-bittisen suorittimen ohjaama RC-pakoaukonsäädin NSR-pyöristä, joka tasoitti voimantuottoa. Kaasuttimena toimi 38 mm Mikuni TMX TPS-tunnistimella, mikä paransi sytytyksen ajoitusta ja kaasuun vastaavuutta. Moottori tuotti 59 hv (43 kW) 8500 rpm ja 51 Nm vääntöä 8000 rpm, yli kaksinkertaisen tehon Elsinoreen verrattuna.
Vuoden 2007 CR250R hyödynsi kolmannen sukupolven alumiinirunkoa, joka tasapainotti jäykkyyden ja joustavuuden parantaen ajettavuutta. Jousitus oli huippuluokkaa: Showan 47 mm käännetty etuhaarukka (315 mm jousto) ja Pro-Link-takajousitus (320 mm jousto) olivat täysin säädettävissä. Tehokkaat hydrauliset levyjarrut (240 mm) takasivat erinomaisen pysähtymisvoiman.
Vuoden 1973 pyörä oli kevyt yksinkertaisuutensa ansiosta, kun taas 2007 malli saavutti saman painon edistyneellä suunnittelulla ja materiaalitieteellä (alumiinirunko, magnesiumosat, kevennetyt HRC-tyyppiset komponentit). Tämä korostaa sekä alkuperäisen suunnittelun nerokkuutta että modernin teknologian vaatimia edistysaskeleita.
Vaikka vuoden 2007 CR250R oli teknologisesti vaikuttava, monien kuskien ja asiantuntijoiden mielestä Hondan 250-kuutioisten kaksitahtisten todellinen huippu saavutettiin vuosina 2000–2001. Tämä johtuu strategisesta muutoksesta: vuonna 2002 Honda esitteli uuden moottorialustan (case-reed) ja kolmannen sukupolven alumiinirungon, mutta julkaisi samanaikaisesti myös mullistavan CRF450R-nelitahtipyörän.19
Vuosien 1973 ja 2007 Honda CR250 -mallien vertailu kuvastaa motocrossin 34-vuotista kehitystä yksinkertaisesta mullistavasta pyörästä monimutkaiseksi kilpa-aseeksi. CR250:n ja kaksitahtisten pyörien tarina ei päättynyt teknologiseen vanhentumiseen, vaan sääntöjen, liiketoimintastrategioiden ja markkinoinnin suosimasta nelitahtiteknologiasta johtuvaan kehityksen pysähtymiseen. Honda CR250 oli aikansa ikoni ja mittapuu, jonka synty mullisti lajin ja loppu merkitsi merkittävää murrosta motocrossin historiassa, heijastaen moottoriurheilun säälimätöntä luonnetta.
Hondan kaksitahtituotannon päättyminen vuoden 2007 jälkeen oli aikakauden loppu. CR250, etenkin 2000–2001 mallit, ovat edelleen erittäin haluttuja. Eurooppalaiset merkit, kuten KTM, ovat jatkaneet kaksitahtiteknologian kehitystä ja tuoneet uusia innovaatioita, pitäen ne kilpailukykyisinä enduro- ja harrastemarkkinoilla.