Britannian aloitus (1947–1967) 

Miksi dominoivat:

• Toisen maailmansodan jälkeiset “scramblet” brittiläisillä maatiloilla synnyttivät teknisiä kilpailuja ja kovia kuskeja.

• Tehdastiimit (BSA, Matchless, Norton, AJS, Greeves) rakensivat ensimmäiset räätälöidyt kehikot ja jousitukset, mikä antoi teknisen etulyöntiaseman.

Miksi hiipuivat:

• 1960-luvulla muut Euroopan maat omaksuivat scramble-formaatin ja brittiläisten tietotaidon pyörissä.

• Britannian kotimainen kilpailukalenteri jäi suppeaksi, mikä rajoitti kuljettajamäärää ja kovia kisaolosuhteita.
  
  

Ruotsin nousukausi (1955–1967) 

Miksi dominoivat:

• Valtiollisesti tuetut urheiluseurat rahoittivat tarkoituksenmukaisia ratoja ja seuraperusteista toimintaa. Bill Nilsson, Sten Lundin ja Torsten Hallman näyttivät esimerkkiä.

• Ruotsalaiset pyörät (Husqvarna, Monark) olivat kevyitä ja säädettäviä verrattuna brittipyöriin. Kuitentkin muut merkit seurasivat pian perässä.

Miksi hiipuivat:

• Ruotsalaistehtaat (Husqvarna, Monark) eivät pystyneet samaan rahoitukseen ja tuotekehityksen skalaamiseen kuin japanilaiset jättiläiset.

• Muut maat alkoivat panostaamaan säännölliseen kattojärjestö ja paikalliseura toimintaa toimintaan.

Belgian vuosikymmen (1968–1979) 

Miksi dominoivat:

• Tiukka kotimainen sarja, massiivinen fanituki ja legendaarinen Joel Robert ja Roger De Coster loivat poikkeuksellisen syvyyden

• Tehdastuki ensin Europpalaisilta, ja sitten Japanilaisilta merkeiltä ajureiden valmennukseen ja pyörien kehitykseen.

Miksi hiipuivat:

• Japanilaisten pyörien “teollistuminen” toi luotettavat kilpailupyörät laajasti saataville, tasoittaen Belgian etumatkaa.

• Pieni väestöpohja rajoitti uusien huippulahjakkuuksien virtaa verrattuna Yhdysvaltojen kasvaviin nuorisoprojekteihin.

USA:n  huippuvuodet (1981– nykypäivä) 

Miksi jatkuva dominointi:

• Ruotsalainen osaaminen: Hallmanin ajokoulut Kaliforniassa edistivät ajajien kehitystä ja tietotaidon siirtoa moderneihin japanilaispyöriin.

• Ympärivuotiset pro-sarjat: AMA:n Supercross ja Motocross sarjat tarjoavat jatkuvasti kovaakin kovempia kisaolosuhteita ja toimivat business periaatteella.

• Tehtaiden tuotekehitys nuoriso-ohjelmat: Japanilaiset merkit investoivat Yhdysvaltojen tiimeihin. Mini-motokoulut sekä tietoinen valmennus kasvattivat huippulahjakkuuksia lapsesta lähtien.

• Palautekierto: Kun amerikkalaiset kuljettajat menstyvät ja "show business" takoo rahaa, pyörämerkit panostavat tuote kehitykseen paikallisesti  entistä enemmän, vahvistaen etumatkaa.