1947 -2024 Motocross des nations- historiaa paljastaa selvääkin selvemmän syklin kansallisissa dominansseissa. Kunkin aikakauden valta-asema syntyi yleensä ainutlaatuisesta yhdistelmästä paikallista kilpailukulttuuria, edistyksellistä pyöräteknologiaa ja vahvaa institutionaalista tukea. Tämä valta ei kuitenkaan kestänyt ikuisesti, vaan usein hiipui kilpailija maiden järjestätyessä ja omaksuessa taitavasti juuri ne vahvuudet, jotka olivat tehneet maasta lyömättömän. Joukossa on kuitenkin poikkeuksena USA, joka valtakudelle ei näy vielä loppua.
Miksi dominoivat:
Toisen maailmansodan jälkeiset “scramblet” brittiläisillä maatiloilla synnyttivät teknisiä kilpailuja ja kovia kuskeja.
Tehdastiimit (BSA, Matchless, Norton, AJS, Greeves) rakensivat ensimmäiset räätälöidyt kehikot ja jousitukset, mikä antoi teknisen etulyöntiaseman.
Miksi hiipuivat:
1960-luvulla muut Euroopan maat omaksuivat scramble-formaatin ja brittiläisten tietotaidon pyörissä.
Britannian kotimainen kilpailukalenteri jäi suppeaksi, mikä rajoitti kuljettajamäärää ja kovia kisaolosuhteita.
Miksi dominoivat:
Valtiollisesti tuetut urheiluseurat rahoittivat tarkoituksenmukaisia ratoja ja seuraperusteista toimintaa. Bill Nilsson, Sten Lundin ja Torsten Hallman näyttivät esimerkkiä.
Ruotsalaiset pyörät (Husqvarna, Monark) olivat kevyitä ja säädettäviä verrattuna brittipyöriin. Kuitentkin muut merkit seurasivat pian perässä.
Miksi hiipuivat:
Ruotsalaistehtaat (Husqvarna, Monark) eivät pystyneet samaan rahoitukseen ja tuotekehityksen skalaamiseen kuin japanilaiset jättiläiset.
Muut maat alkoivat panostaamaan säännölliseen kattojärjestö ja paikalliseura toimintaa toimintaan.
Miksi dominoivat:
Tiukka kotimainen sarja, massiivinen fanituki ja legendaarinen Joel Robert ja Roger De Coster loivat poikkeuksellisen syvyyden
Tehdastuki ensin Europpalaisilta, ja sitten Japanilaisilta merkeiltä ajureiden valmennukseen ja pyörien kehitykseen.
Miksi hiipuivat:
Japanilaisten pyörien “teollistuminen” toi luotettavat kilpailupyörät laajasti saataville, tasoittaen Belgian etumatkaa.
Pieni väestöpohja rajoitti uusien huippulahjakkuuksien virtaa verrattuna Yhdysvaltojen kasvaviin nuorisoprojekteihin.
Miksi jatkuva dominointi:
Ruotsalainen osaaminen: Hallmanin ajokoulut Kaliforniassa edistivät ajajien kehitystä ja tietotaidon siirtoa moderneihin japanilaispyöriin.
Ympärivuotiset pro-sarjat: AMA:n Supercross ja Motocross sarjat tarjoavat jatkuvasti kovaakin kovempia kisaolosuhteita ja toimivat business periaatteella.
Tehtaiden tuotekehitys nuoriso-ohjelmat: Japanilaiset merkit investoivat Yhdysvaltojen tiimeihin. Mini-motokoulut sekä tietoinen valmennus kasvattivat huippulahjakkuuksia lapsesta lähtien.
Palautekierto: Kun amerikkalaiset kuljettajat menstyvät ja "show business" takoo rahaa, pyörämerkit panostavat tuote kehitykseen paikallisesti entistä enemmän, vahvistaen etumatkaa.
USA ei keksinyt motocrossia, mutta heidän vauhdikas nousunsa johtui ruotsalaisen ajotekniikan ja tietotaidon nerokkaasta yhdistämisestä, japanilaisten pyörien massa hyödyntämisestä sekä ammattilaissarjojen ja nuorisokehityksen voimakkaasta skaalauksesta. Motocross des Nationin korkeimalle palkintopallille nykyään pyrkivän maan on toistettava tämä "täyden paketin" kaava: elinvoimainen kulttuuri, edistykselliset koneet, tekniikan siirto ja vankka ammattimainen lähestymistapa. Motocrossin suuruus ei näytä tulevan yksittäisestä nerokkuudesta, vaan pikemminkin kyvystä kehittyä ja ohittaa kilpailijansa kaikilla rintamilla.